Hallitus myöntää, että esityksessä on jännitteitä kansainvälisten sopimusten kanssa – tällainen on uusi käännytyslaki

Pääministeri Orpon mukaan muut keinot eivät ole riittäviä vieraan valtion Suomeen kohdistuvan vaikuttamisen torjumiseksi.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvaili olevansa luottavainen, että niin sanottu käännytyslaki hyväksytään eduskunnassa.
  • Anne Orjala
  • Tuomas Hyytinen

Hallitus on antanut esityksen rajaturvallisuutta koskevasta uudesta lainsäädännöstä eli niin sanotusta käännytyslaista. Sen tarkoitus on estää välineellistetty maahanmuutto itärajalla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.), sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja hallitusneuvos Sanna Palo kertoivat esityksestä tiedotustilaisuudessa.

Seuraavaksi alkaa esityksen käsittely eduskunnassa.

Orpon mukaan muut keinot eivät ole riittäviä vieraan valtion Suomeen kohdistuvan vaikuttamisen torjumiseksi.

– Olemme tekemisissä hyvin poikkeuksellisen lainsäädännön kanssa, Orpo kuitenkin myöntää.

Hän lisää, että asiaan liittyvät kysymykset ovat vaikeita.

Rantasen mukaan tähän asti välineellistetty maahantulo on onnistuttu estämään tehdyillä toimilla.

– Se kertoo siitä, että on hyvä varautua ajoissa nähtävissä oleviin uhkiin. Sitä tämäkin hallituksen esitys on.

Voit katsoa käännytyslain keskeisen sisällön ja sen saaman kritiikin myös toimittaja Aliisa Ristmeren videolta.

Laissa on myös poikkeuksia

Rantasen mukaan laissa esitetään, että valtioneuvoston yleisistunto voisi päättää kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten rajoittamisesta osalla Suomen valtakunnanrajaa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Kriteerit olisivat hänen mukaansa tiukat.

– Lyhyesti sanottuna päätöksessä tarkoitetulla alueella vaikuttamisen välineenä olevan henkilön maahantulo estettäisiin. Maahan jo saapunut henkilö poistettaisiin maasta ja hänet ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälisen suojelun hakemuksia otetaan vastaan.

Poikkeuksiakin olisi.

– Poikkeuksena olisivat eräät erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt tai henkilöt, jotka olisivat todellisessa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi ensisijaisesti siinä valtiossa, josta hän on saapunut Suomeen.

Arvion tästä tekisivät Rantasen mukaan rajaviranomaiset tai se voitaisiin jättää tekemättä, jos tilanteessa käytettäisiin väkivaltaa tai henkilöiden suurta lukumäärää.

Laki olisi voimassa vuoden.

– Hallitus on tietoinen, että esityksessä on eräitä jännitteitä perustuslain, EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Niistä on esityksessä avoimesti kerrottu.

Rantasen mukaan hallituksen on kuitenkin voitava tuoda eduskuntaan esityksiä, jotka ovat kansalliselle turvallisuudelle välttämättömiä.

Rajavartija voisi käyttää myös voimaa

Hallitusneuvos Sanna Palo sanoo, että kynnys lain soveltamiseen olisi korkea.

Tilanteen tulisi sellainen, että se vakavasti vaarantaa Suomen täysivaltaisuutta tai kansallista turvallisuutta. Päätös voitaisiin tehdä kerrallaan enintään kuukaudeksi ja se koskisi vain osaa valtakunnanrajasta.

Päätös voitaisiin tehdä myös ennakoivasti, kunhan vaikuttamisesta on perusteltu epäily.

– Vakavien seurausten ei olisi vielä tarvinnut toteutua Suomen alueella eikä ole mitään tiettyä lukumäärää henkilöitä, joiden olisi jo tullut saapua maahan.

Rajaviranomaisen pitäisi ensisijaisesti kehottaa ja ohjata ihmistä poistumaan, mutta tarvittaessa hän voisi käyttää myös voimaa.

Palon mukaan esityksessä on jännitteitä, mutta se ei ole ”ilmeisessä ristiriidassa” perustuslain ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Päätös lain soveltamisesta tehdään viranomaisarvion perusteella. Sen jälkeen valtioneuvosto ja presidentti arvioivat, täyttyvätkö kriteerit.

Orpon mukaan hallitus on velvollinen ja on myös järkevää, että se informoi oleellisia eduskunnan valiokuntia.

Lakia on kiirehditty kevään tulon takia

Lakia on kiirehditty kevään tulon vuoksi. On ennakoitu, että itärajan yli voi tulla isoja määriä turvapaikanhakijoita, kun maasto on helppokulkuisempaa talven jälkeen.

Oikeuskansleri vaatii viime viikolla esitykseen useita muutoksia ennen kuin se voidaan viedä eduskuntaan.

Pääministeri Orpo sanoi viime viikolla, että lakiesitys täyttää nyt kaksi päätavoitetta. Poikkeuslaki toimii silloin, että Suomi joutuu välineellistetyn maahantulon kohteeksi. Ja laki on pääministerin mielestä hyväksyttävissä.

Poikkeuslaki vaatii eduskunnan viiden kuudesosan enemmistön tuen mennäkseen läpi, joten hallitus tarvitsee myös laajaa tukea oppositiolta.

Orpo on tavannut asiasta muita eduskuntapuolueita.

– Jokainen eduskuntapuolue tekee omat ratkaisunsa. Jos jotain uskallan arvioida, olen optimistinen, toiveikas tai luottavainen mahdollisuuksiin, että tämä laki saadaan hyväksyttyä.

* Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, jota täydennettiin tiedotustilaisuuden aikana.